Italjet
AllMostPro:n kisamopona MCC easyriders mopokisassa toimii Italjet KS4. Kyseisen laitteen omistaa Markon isoveli. Iso kiitos hänelle siitä, että saamme käyttää Italjettia aihiona. Kiitos hänelle myöskin siitä, että saamme käyttää hänen tilojansa Italjetin rassaamiseen. Kiitos myös siitä, että hän on sponsoroinut Team AllMostPro:ta.Edellisenä vuonna tunnelmat olivat korkella kisaa edeltävänä iltana. Mopo tomi hyvin ja suupielet olivat hymyssä. Karmea totuus paljastui seuraavana aamuna. Italjet ei suostunut käynnistymään, ei sitten ollenkaan. Ei auttanut kuin lähteä kiireesti kisapaikalle runsaan tulppasatsin kera. Ei mitenkään, Italjet ei voinut käynnistyä. Aikamme lykittyä sitä saimme sen käyntiin. Käyntiä ei voinut kutsua tasaiseksi. Mopo yski ja paukkui kuin tykit sodassa.
Aikamme päitämme raavittuamme emme keksineet selitystä. Sähköpuolella vika oli, mutta sille ei voinut siinä tilanteessa mitään. Saimme kuitenkin lainaksi toisen joukkueen varamopon ja näin pääsimme ajamaan.
Koitti vuosi 2005. Italjet kaivettiin varaston perukoilta. Tähtäimessä oli seuraavan syksyn mopokisat. Aikaa oli runsaasti ja visioita vielä runsaammin. Tänä vuonna laitteeseen laitettaisiin mm. levyjarrut eteen.
Mystinen sähkövikakin löytyi. Magneeton kiila oli hajonnut sillä seurauksella, että sytytys oli päin helvettiä. Tänä vuonna laitteeseen asennettaisiin luotettavampi voimanlähde, se oli varmaa.
Italjet 2005
Moottori: Suzuki PV
Runko: Italjet KS4 ja Suzuki PV
Sylinteri: RM 50 (uudempaa mallia)
Kaasutin: Mikuni 16
Sytystys: Suzuki PV
Italjet vm.2005 sai osakseen useita muutoksia. Moottori vaihtui kokonaan toiseen. Italjetin Minarelli sai väistyä luotettavamman Suzuki PV:n moottorin tieltä. Suzukin moottori sai osakseen RM:n 50 cc sylinterin, joka tosin oli uudempaa mallia joka ei paljoakaan eroa power+:n sylintereistä. Viimmeistely oli tosin parempaa kuin Power+:n vastaavissa, vain pakokanava sai osakseen kiillotuksen. Kaasuttajaksi valitsimme jo ihan rahallisistakin syistä hyväksi todetun Mikunin 16mm kaasuttimen ja pakoputkena toimi Decoy_:n sponsoroima Giannellin tehopakoputki.
Etuhaarukka, etujarrulevy ja jarrut otettiin Yamaha RD:stä, jonka Marko kävi noutamasta jostain helvetin kuusesta. Etuvanteena toimi Tunturi Breakin takavanne, johonka sovitimme rattaan tilalle jarrulevyn. Tästä paketista tuli kaikkien yllätykseksi varsin toimiva. Vessa, anteeksi korjaan, Italjet kulki suoraan huolimatta siitä, että eturengas oli parikin senttiä sivussa etuhaarukan keskikohdasta. Etulokasuojan Marko taiteili alumiinipellistä viimeisenä yönä. Takaiskunvaimentimen virkaa sai hoitaa viimevuotinen random-iskari, joka on todella jäykkä.
Suurimmaksi ongelmaksi osoittautuivat ketjut, jotka itse kisassa pomppasivat kaksi kertaa pois päältä. Ketjut kulkivat monen mutkan ja rullan kautta. Tilannetta helpotti hieman Yamaha DT:n takaratas, joka oli muutamaa piikkiä suurempi kuin alkuperäinen. Näin saimme ketjut kulkemaan hieman suorempaa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että Italjet oli varsin toimiva paketti. Joskin nopeutta ja kiihtyvyyttä olisi saanut olla enemmän. Tämänkin ongelman olisi voinut ratkaista muokkaamalla kanavistoa (lue, viilamalla) ja muutenkin tarkemmalla säätämisellä. Ajettavuus oli varsin hyvä, ottaen huomioon laitteemme fyysisen koon. Aika näyttää mitä ensi vuosi tuo tullessaan.